Kävimme viime syksynä ympäristönäytteenottokurssin, joka koostui kolmesta osa-alueesta. Jokaisesta alueesta sai oman todistuksen, jonka ansioista voi hakea näytteenottajan sertifikaattia, sitten kun on sitä työkokemusta näytteenotosta.
Ensimmäinen osio oli niin sanottu peruskurssi, jossa käytiin yleisesti läpi ympäristönäytteenottoa. Mielestäni jo silloin käytiin aika paljon läpi niitä asioita, joihin tarkemmin keskityttiin toisessa ja kolmannessa osiossa. Ensimmäinen osio oli kaikista helpoin, eihän se kestänytkään kuin yhden viikon, jonka jälkeen oli jo tentti.
Toisella osiolla keskityttiin maaperänäytteenottoon. Tärkeitä teemoja olivat edustavan näytteen ottaminen ja näytteenottosuunnitelma. Minulle jäi ainakin mieleen hyvin kirkkaasti se, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Näytteenottoalue täytyy suunnitelmassa huomioida, jotta tiedetään mistä kohdista ja millä tekniikalla näytettä otetaan, täytyykö kaivaa syväkin näytekuoppa vai riittääkö lapiointi.
Kolmannessa vaiheessa teemana oli vesinäytteenotto. Lähinnä keskityttiin luonnonvesiin ja pohjavesiin. Talousvesinäytteenottoa käsitellään muilla kursseilla. Pääsimmekin oikean näytteenottajan avustuksella testaamaan pohjavesinäytteenottoa pohjavesiputkesta. Ensin täytyi mitata pohjaveden pinnankorkeus ja vasta sitten pumpattiin näytettä. Vettä piti juoksuttaa aika kauan, jotta se kirkastuu ja saadaan hyvä näyte. Lopuksi mitattiin vielä pinnankorkeus uudelleen.
Selvitin kaikki osiot sertifikaatin arvoisesti läpi. Olen ylpeä itsestäni, sillä tentit olivat melko vaikeita ja materiaalia oli enemmän kuin tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti